Aurinko Ja Kuu

"Aurinko ja kuu.

Syttyneet kaukana sieltä

missä lehväin suoja yllein kumartuu.

Kai vuosia olen jo kulkenut

muassa metsien kansojen.

Olen oppinut viisautta susilta

ja nukkunut karhujen kanssa.

Yhtäkään ihmistä en ole kohdannut,

kylänkään liepeille sattunut.

Tiedä en matkaani kotoa.

Kohtalo sanelee minne johtaa tie."

Kaukana tyvenessä

vehreä polku verelle johdattaa.

Yllä maan, taivas kattona,

loppunsa on kaikella.

"Kai vuosia olen jo kulkenut

miettien veljeni lähtöä.

Kunpa tietäisin minne hän päätyy.

Jumalat suojelkoot häntä matkallaan."

Järkähtävät vankat kalliot.

Vaeltavat kuu ja aurinko.

Tuulet yltyvät, myrskyt tyyntyvät.

Laivojansa aallot etsivät

"Taivaalla tähdet valaiskaa,

tulen vain minä tarvitsen.

Luonnosta olen syntynyt,

edessäs' mitään pelkää en."