Voi mua väsynyttä rellestäjää,

osaanko kotiini tulla?

Maailmalle mitä musta pellestä jää,

vain karmeita tarinoita repussa mulla

Nyt istun alas, panen reppuni laulamaan,

tarinaa kertomaan

Tarinaa menneistä, aa, markoista penneistä

Nyt reppu jupiset riimisi rupiset

tai katkon sinulta nyörit

Nyt korvaani karmeat juttusi supiset,

kotona turhaan jaloissa pyörit

Et jättää saa pois sanaakaan

Et sitä kaunistakaan

Ei ruoho kasva missä kulkenut oon,

paljon on surua tuonut

Tyttöä monta syliin sulkenut oon,

karhuviinaa ja kahvia juonut

Palaa mieleni menneisiin muistan kun uhosin

Sinne ja takaisin, vasta ukkona makaisin

Nyt reppu jupiset ...

Ei mua revi enää reppuni tuo

taittamaan taivalta teille

Viimein palaan kotikorjaamon luo

viimein laulan lauluni teille

Ratapihalla nielen uudestaan ja uudestaan

Takerrun vaihteeseen samaan ja ruosteiseen

Sitä kääntelen edestakas

Nyt reppu jupiset ...

(x3)