Tuomittu

Kuun ympärillä on kehä

tähän hallayöhön loppuu kesä

Kietoudun tiukasti vaatteiden sisään

kun kylmä tuuli puhaltaa

Mustan veden äärettömyys

vaiko omantunnon äänettömyys

minua houkuttelee tänne

kivikkoiseen rantaan?

[Chorus]

Ja jos jonkun sainkin kainaloon

tiesin, silti yksin oon

sen kauniin kukan kadotin

enkä koskaan saanut takaisin

Puolestani anna ruumiisi

edestäni vuodata veresi

loputtomia ehtoja sanelin

yksin kuoliaaksi palelin

Tuomittu!

Kuljemme yksin täällä

kyynelten kastelemia teitä

synkkyyden vankina etsimme

muita eksyneitä

Katselemme kuinka aallot

piiskaavat rannan kiviä,

limaisen roskan sekaan

enkelten siipien höyheniä

[Chorus x 2]

Tuomittu!

Tuomittu!

Tuomittu!

Tuomittu!