Jumalten Kaupunki / Tuhatvuotinen Perintö

TUHATVUOTINEN PERINTö

Prelude

Tuhannen vuotta olemme kulkeneet

eksyksissä, etsien kadotettua

kansaamme, ja katso!

edessämme avautuu tie

jumalten kaupunkiin.

JUMALTEN KAUPUNKI

Tuon laakson pohjalla

taivaiden tornien ympäröimänä.

Joet vilkkaat risteävät

aikaa ammoista kuljettaen.

Saattue pysähtyy

lämpimään sateeseen.

Jossain kaukaisuudessa

pronssitorvi soi - kuunnelkaa!

Tie aukenee laaksoon,

Vedet ain' virtaa alaspäin

Ikuisuuteen aika vie,

Kultaiseen taloon jumalten.

Ukkonen valaisee

seinämät vuorten jylhien.

Vesi rummuttaa kattoa metsän

sen kansaa raviten.

Tuhannen vuotta kulunut kai

on siitä kun täältä lähdimme.

Vihdoin olemme kotona

Kaupungissa ikuisten.

Tie aukenee laaksoon,

vedet ain' virtaa alaspäin.

Ikuisuuteen aika vie,

kultaiseen taloon jumalten.

Puisen pöydän äärellä

esi-isät juhlivat.

Sirpaleissa rikotun lumouksen

jalat veressä tanssien.

Vesi kadonneen järvenselän

iäisyydessä lepää.

Heikko pinta peilityyni väreilee

vain kosketuksesta ihmisen.

Tuhannen vuottaa ja

veljet toisensa pettävät.

Niin jumalten kaupungin

kauneus edessämme katoaa.